Ota yhteyttä

Ota yhteyttä

Kansliamme osoite on

FRIS

Hallituksen puheenjohtajisto:

– Puheenjohtaja Inger Nyblom Hermansson, ordforande(a)fris.nu
– Varapuheenjohtaja Alexandra Hibolin, viceordforande(a)fris.nu

Koko työvaliokunta mukaanlukien taloudesta vastaava Inger Ahlnäs ja Jack Stenberg ylläolevien lisäksi voi tavoittaa osoitteella

vu(a)fris.nu

Tavoitteemme

FRIS ajaa Ruotsissa asuvien suomenruotsalaisten etuja. Meillä on myös kulttuurisia ja sosiaalisia tavoitetteita, jotka tähtäävät oman perintömme säilyttämiseen ja kehittämiseen. FRIS on poliittisesti, uskonnollisesti jne. sitoutumaton järjestö.

FRIS toimii yhteistyössä ruotsalaisten (ja suomalaisten) viranomaisten kanssa valvoen jäsentemme etuja ja keräten jäsenillemme suunnattua tietoa. Olemme vuonna 1999 perustetun Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan jäsenyhteisö monen ruotsinsuomalaisen järjestön tavoin – Ruotsinsuomalaisten keskusliitto, RSKL, on suomea puhuvien ruotsinsuomalaisten järjestöistä suurin. Suomessa suomenruotsalaiset järjestöt kuten Suomenruotsalaisten kansankäräjät ovat meille tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ulkosuomalaisparlamentilla ja sen puhemiehistöllä on kansainvälisen edunvalvonnan kannalta kasvava merkitys. FRIS ja paikalliset jäsenyhdistykset muodostavat leijonanosan alueesta Maailmalla asuvat suomenruotsalaiset.

Tällä hetkellä tärkein tavoitteemme on vähemmistöaseman saavuttaminen Ruotsissa joko osana ruotsinsuomalaista väestöä tai erillisenä ryhmänä Euroopan neuvoston Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen (ETS, No. 157) piirissä. Ruotsi ratifioi ko. sopimuksen kesäkuussa 2000.

Historiaa ja taustatietoa

Muuttoliike tämän päivän Suomen ja Ruotsin välillä on pysynyt vilkkaana jo vuosisatojen ajan. Nyky-Suomen alueelta on jatkuvasti muutettu nyky-Ruotsin alueelle, ja liikehdintää on ollut myös toiseen suuntaan. Sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten suomalaisten muuttovirta Ruotsiin kasvoi merkittävästi toisen maailmansodan jälkeen, mutta molemmilla kieliryhmillä on aiemmin mainituista syistä useita vuosisatoja kestänyt läsnäolo tämän päivän Ruotsissa.

Ruotsissa ei kerätä tilastotietoa eri kieliryhmistä, minkä takia on mahdotonta esittää tarkkoja lukuja maassa asuvien suomenruotsalaisten (tai suomenkielisten) määrästä. Arvioidaan, että noin 20-25 % toisen maailmansodan jälkeen Ruotsiin muuttaneista suomalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia, mikä on suhteellisesti enemmän kuin ruotsinkielisten osuus Suomessa. Toisen maailmansodan jälkeen ainakin 70 000 suomenruotsalaista on muuttanut Ruotsiin. Tämä ryhmä jälkeläisineen on FRISin toiminnan perusta.

FRIS perustettiin vuonna 1969, mutta ensimmäiset paikallisosastot näkivät päivänvalon jo 1940-luvulla. Tätä nykyä FRIS koostuu 16:stä eri puolilla Ruotsia toimivasta jäsenyhdistyksestä – eteläisestä Skånen maakunnasta pohjoisen Uumajaan. Jäsenmäärämme on kaiken kaikkiaan noin 1 600. Kansliamme sijaitsee Tukholmassa.

Top